Uutta talvea 2014
Nykyhetkeksi
kutsutaan ajanjaksoa, joka sijoittuu vanhojen hyvien aikojen ja
valoisan tulevaisuuden väliin.
Ongelma
vuoden vaihteeseen: Kun voileipä putoaa aina voipuoli alaspäin, ja
kissa putoaa aina jaloilleen, niin mitä tapahtuu, jos voileipä
sidotaan kissan selkään voipuoli ylöspäin?
Uusi
vuosi alkoi vaivattomammin kuin uusi talvi. Lunta oli saatu ensi
kerran joskus joulukuun alussa. Lumi hävisi aika pian. Sen verran se
pysyi sulamatta, että osa Pappilanpirttien vanhoista ongelmista,
valikoiva lumenpoisto, pääsi taas esille. Laitoin kotisivullemme,
http://haapasaari.org, 8.12. ja 12.1. aamujen kuvat valikoivasta
lumenpoistosta postilaatikoilla. Yhtiössä asuvat tietävät, mistä
on kysymys – muiden ei tarvitse. Valikoiva lumenpoisto näkyi myös
huoltoyhtiön toiminnassa. Isännöitsijän mukaan A-talon
parkkipaikkojen lumenpoisto ei kuulu sopimukseen. Otin asiakseni
oikaista ongelman. Edellisen hallituksen puheenjohtaja oli
aikaisemmin ilmoittanut, että hän on hoitanut lumiongelman. Näytti
siltä, että ei ollut hoidettu. Joulukuun ensi lumilla ilmeni taas
entiseen tapaan, että A-talon parkkipaikkojen lumenpoistoa ei tehdä.
En tiedä mitä ohjeita isännöitsijä oli ko. hallitukselta saanut
vai oliko tulkinta ihan hänen omansa. Ohjeet lumenpoistosta hän oli
huoltomiehelle antanut juuri niin, että A-talon parkkipaikkojen
lumenpoistoa ei tehdä. Tutkittaessa ilmeni, että isännöitsijän
käsitykselle ei huoltosopimuksesta löytynyt tukea, ja olisihan ohje
ollut myös asunto-osakeyhtiölain yhdenvertaisuuspykälän kanssa
ristiriidassa. Kovan vääntämisen tuloksena näyttää huoltoyhtiön
suorittama lumenpoisto tämän aamun, 12.1.2014, lumitöiden
perusteella olevan kunnossa. Jos myös mainitun
yhdenvertaisuuspykälän vaatimus on sisäistetty, niin asia on
loppuun käsitelty.
Siinä
hiukan vanhaa, myös hiukan uutta. Mistähän löytyisi hiukan
sinistä. On toki harmauden keskellä sininen taivaskin joskus
pilkahtanut. Talvelta odotamme jo pysyvältä näyttävän valkean
lumipeitteen lisäksi myös joskus sinitaivaan pilkahduksia,
keväämmällä aurinkoa enemmänkin. Ei toki liikaa. Joskus ennen
vanhaan hienostopiireissä rusketusta pidettiin rahvaanomaisena ja
kalpeaa ihoa tavoiteltavana. Olemme kaikesta huolimatta ajatelleet
hyödyntää auringon antia entiseen tapaan vuotuisella matkallamme
sen ympäri. Jos tuntuu siltä, että sitä varten pitää tällä
luonnon ja fysiikan lahjoittamalla kulkuneuvollamme pysytellen
matkustaa etelämmäksi, niin miksikä ei. Kotimaassa on
odotettavissa ainakin tutustumismatka Eurajoen ydinvoimalaan.
Haaveissa on myös pikku kaupunkiloma jossain lähimetropolissa.
Joulukuinen Kööpenhaminan matkamme jätti itämään ajatuksen
uudesta kaupunkilomasta. Internet antaa mahdollisuuksia
omatoimiseenkin matkanjärjestelyyn. Valmiskin toki kelpaa –
kilpailukykyiseen hintaan.
Maaseudun
rauhasta voimme toivottavasti nauttia entiseen tapaan.
Synnyinseutumme lähiympäristöt odottelevat pyöräilijöitään ja
kulttuurikohteet vierailijoitaan. Ajelimme viime maaseutumatkallamme
hiukan kuvaamassa paria pikkujärveä. Rouva puolusti kuvaajaa
piikkipäisellä sateenvarjolla mahdollista susilaumaa vastaan. Toimi
ei ollut hätävarjelun liioittelua, sillä Kankaanjärvellä näimme
peuran jälkien lisäksi yhdet ison koiraeläimen jäljet. Varmaankin
tuleva kesä tarjoaa myös mustikoita, vadelmia ja mansikoita ja
syksy puolukoita ja suppilovahveroita.
Lopuksi
Pablo Picasson kertomaa:
Äitini
sanoi minulle: "Jos sinusta tulee sotilas, pääset varmaan
kenraaliksi. Jos sinusta tulee munkki, niin pääset vielä
paaviksi." Mutta minusta tulikin maalari ja minä päädyin
Picassoksi.
Hannu
Haapasaari